\u00a0<\/span><\/p>\n Tutkimusasetelman tarkastelu kuitenkin paljastaa useita vakavia virheit\u00e4, joiden j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4 ihmettelem\u00e4\u00e4n, miksei tutkimusasetelmaa rakennettu paremmin, kun siihen olisi ollut mahdollisuus. Alla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n lyhyesti tutkimusasetelman keskeisi\u00e4 ongelmia, pohjautuen itse tutkimusartikkelin tarkasteluun sek\u00e4 mm. Erin Reedin (2026) kirjoitukseen aiheesta.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n Tutkimus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ns. nollapisteen\u00e4 nuoren ensik\u00e4ynti\u00e4 klinikalla, mutta t\u00e4m\u00e4 ei ole p\u00e4iv\u00e4, jolloin itse sukupuolenkorjaushoidot alkavat. Ensik\u00e4ynnist\u00e4 lasketaan 2 vuotta eteenp\u00e4in, mink\u00e4 j\u00e4lkeiset psykiatriset hoitokontaktit lasketaan tutkimuksessa psykiatriseksi hoitokontaktiksi. Tutkimuksessa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n mitattavan hoidon j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa. Tosiasiassa ensimm\u00e4isest\u00e4 kontaktista poliklinikalle alkaa ensin odotus siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi sukupuoli-identiteetin arvioprosessiin ja vasta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen voi mahdollistua mm. hormonihoito. Erityisesti nuorten sukupuoli-identiteetin arvioprosessi on kuitenkin Suomessa pitk\u00e4, eli se voi kest\u00e4\u00e4 vuosia ja kesto vaihtelee yksil\u00f6llisesti. Tutkimuksessa psykiatristen k\u00e4yntien laskeminen aloitetaan 2v kuluttua ensikontaktista, mutta tuolloin monen nuoren prosessi voi olla viel\u00e4 kesken, joten kyse ei ole tutkimuksen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4st\u00e4 hoidon j\u00e4lkeisest\u00e4 ajasta. On selv\u00e4 virhe laskea automaattisesti prosessin aikainen odottelu ja arvioprosessiin liittyv\u00e4 stressi itse hormonihoidon seurauksiksi. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan kuolemattomuusharhaksi (<\/span>immortal time bias<\/span><\/i>), jossa potilas luokitellaan ”hoidetuksi” aikana, jolloin h\u00e4n ei todellisuudessa viel\u00e4 saanut hoitoa. Tutkimusryhm\u00e4ll\u00e4 oli kuitenkin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n tieto siit\u00e4, ketk\u00e4 olivat saaneet hormonihoitoa ja ketk\u00e4 eiv\u00e4t. Mit\u00e4 oletettavimmin n\u00e4iss\u00e4 tiedoissa olisi ollut saatavilla my\u00f6s tieto hormonihoidon tarkemmasta aloitusajankohdasta. Miksi siis ns. nollapisteen\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ensikontaktia poliklinikalle eik\u00e4 hormonihoidon varsinaista aloitusajankohtaa?\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n Tutkimuksen kriittisimpi\u00e4 puutteita on, ett\u00e4 se mittaa bin\u00e4\u00e4risesti (kyll\u00e4\/ei) onko potilaalla ollut yksikin psykiatrinen hoitokontakti vai ei. On huomattava, ett\u00e4 psykiatrinen hoitokontakti ei tarjoa suoraa tietoa siit\u00e4, miten kyseisen yksil\u00f6n mielenterveys voi – ja t\u00e4m\u00e4 selv\u00e4 puute mainitaan my\u00f6s itse tutkimusartikkelissa.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n Suomen j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 trans- ja muunsukupuolisia nuoria seurataan tiiviisti; hormonihoitoa saavilla nuorilla on tapaamisia\/hoitokontakteja 3-6kk v\u00e4lein nuorisopsykiatrian yksik\u00f6iss\u00e4. Jokainen t\u00e4llainen rutiinik\u00e4ynti tai vaikka yksitt\u00e4inen arvio – jossa voidaan jopa todeta ettei ole syyt\u00e4 jatkok\u00e4ynteihin – kirjautui tutkimuksessa erikoissairaanhoidon psykiatrisena k\u00e4yntin\u00e4. Tutkimuksessa siis kysyt\u00e4\u00e4n, onko transnuorella enemm\u00e4n psykiatrista oireilua kuin kontrolliryhm\u00e4n nuorella, mutta samaan aikaan tutkimus ei huomioi, ett\u00e4: <\/span><\/p>\n – psykiatrinen k\u00e4ynti\/kontakti ei t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoita automaattisesti psykiatrista oireilua <\/span> \u00a0<\/span><\/p>\n Tutkimus on siis toteutettu j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, jossa rakenteellisesti transnuori tai muunsukupuolinen nuori on psykiatrian potilas. T\u00e4ll\u00f6in se, ett\u00e4 potilaalla on psykiatrian kontakteja, ei ole osoitus sukupuolta korjaavan hoidon ep\u00e4onnistumisesta vaan yksinkertaisesti osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 transnuori on potilaana siin\u00e4 systeemiss\u00e4, jossa sukupuoli-identiteetin arvio ja korjaushoito on rakenteellisesti osa psykiatriaa. Potilas siis toimii niiss\u00e4 rakenteissa, joissa h\u00e4nen on Suomessa mahdollista toimia; psykiatrian piiriss\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n Nuorten sukupuoli-identiteetin tutkimusprosesseista Suomessa on paljon kriittist\u00e4 kommenttia mm. Kehr\u00e4\u00e4j\u00e4-lehdess\u00e4<\/a>. <\/span>N\u00e4iden kokemusten pohjalta on perusteltua kysy\u00e4, voiko itse arvioprosessin toteutustapa tuottaa potilaille merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 stressi\u00e4 ja mielenterveyden oireilua. Lis\u00e4ksi on muistettava v\u00e4hemmist\u00f6stressin vaikutus, joka voi n\u00e4ky\u00e4 mielenterveyden oireiluna, jolloin on loogista hakea tukea esim. opiskeluterveydenhuollosta tai nuorisopsykiatrian poliklinikalta. Kliinisen kokemuksemme mukaan on my\u00f6s tavallista, ett\u00e4 sukupuoltaan pohtivaa nuorta ei aina osata tukea opiskelu- ja perusterveydenhuollossa, vaan nuori ohjataan eteenp\u00e4in nuorisopsykiatrian pariin, vaikka vakavaa mielenterveyden oireilua ei olisikaan.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n Tutkimus on julkaistu Acta Paediatrica -lehdess\u00e4, jonka voi ajatella kuuluvan v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4n tieteellisen painoarvon julkaisuihin (impact factor n. 2.1) verrattuna k\u00e4rkikastin vastaaviin julkaisuihin, kuten JAMA Pediatrics (Impact per Publication 15.04) ja Pediatrics (IPP 5.91). Tutkimuksen menetelm\u00e4llisess\u00e4 toteutuksessa olisi ollut parannettavaa ja siihen olisi ollut my\u00f6s mahdollisuus, mutta tutkijat ovat valinneet toisin. Tutkimukseen on syyt\u00e4 suhtautua kriittisesti ja ehk\u00e4p\u00e4 n\u00e4in ovat tehneet arvostetummat julkaisut.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n Kirjoittajien taustoja voi tarkastella monesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, josta t\u00e4ss\u00e4 yhten\u00e4 tarjottakoon Transgender Map<\/a> -sivusto, jossa on mahdollista hakea informaatiota henkil\u00f6iden nimill\u00e4.<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n N\u00e4hd\u00e4ksemme tutkimus osoittaa, miten suomalaisessa terveydenhoitoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 erityisesti sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvien nuorten arvio- ja hoitopolku on raskaasti medikalisoitu ja psykiatrisoitu prosessi. Se vaatii valmiutta asettua potilaaksi, ja edelleen n\u00e4ilt\u00e4 potilailta jatkuvaa kontaktia tai valmiutta yhteisty\u00f6h\u00f6n psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Rautalankaversiona tutkimustuloksen voisi esitt\u00e4\u00e4 muodossa: \u201cTutkimme nuoria, jotka on velvoitettu k\u00e4ym\u00e4\u00e4n psykiatrilla, ja tutkimus osoitti, ett\u00e4 he k\u00e4yv\u00e4t psykiatrilla.\u201d<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n <\/p>\n Kirjoittajat:\u00a0Maarit Gr\u00f6nroos, Laura Blomqvist ja Outi Olakivi\u00a0<\/em><\/p>\n <\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n Erin Reed. 2026. \u201cFact Check: New Finnish ”Study” Does Not Prove ”Trans Youth Care Leads To Worse Outcomes” \u201c <\/span>https:\/\/www.erininthemorning.com\/p\/fact-check-new-finnish-study-does<\/span><\/a>\u00a0<\/span><\/p>\n\u00a0<\/span>1. Ajoitusvirheist\u00e4 (\u201dimmortal time bias\u201d) <\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/h4>\n
2. Seurantaharha (\u201dsurveillance bias\u201d) <\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/h4>\n
\n– itse sukupuoli-identiteetin arvioprosessin rakenne Suomessa synnytt\u00e4\u00e4 psykiatrisia k\u00e4yntej\u00e4\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n3. Klinikan omien toimintatapojen, hoitoj\u00e4rjestelm\u00e4n rakenteiden ja v\u00e4hemmist\u00f6stressin vaikutus? <\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/h4>\n
Tulisiko tutkimus ottaa vakavasti?\u00a0<\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/h5>\n
\u00a0<\/span><\/h5>\n
Mist\u00e4 tutkimus kertoo?<\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/h5>\n
![\"\"](\"http:\/\/www.terapiataloquu.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/Kopio-Kopio-Nimeton-suunnittelumalli-300x169.jpg\")
\u00a0<\/span><\/p>\nL\u00e4hteet:\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/h5>\n