{"id":1711,"date":"2025-11-20T09:00:52","date_gmt":"2025-11-20T07:00:52","guid":{"rendered":"http:\/\/www.terapiataloquu.fi\/?p=1711"},"modified":"2025-11-20T14:05:10","modified_gmt":"2025-11-20T12:05:10","slug":"transmuistopaiva-kun-epaoikeudenmukaisuus-satuttaa-meidan-on-toimittava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.terapiataloquu.fi\/index.php\/2025\/11\/20\/transmuistopaiva-kun-epaoikeudenmukaisuus-satuttaa-meidan-on-toimittava\/","title":{"rendered":"Transmuistop\u00e4iv\u00e4 \u2013 Kun ep\u00e4oikeudenmukaisuus satuttaa, meid\u00e4n on toimittava"},"content":{"rendered":"

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Transmuistop\u00e4iv\u00e4, 20. marraskuuta, on p\u00e4iv\u00e4, jolloin pys\u00e4hdymme muistelemaan transihmisi\u00e4, jotka ovat menett\u00e4neet henkens\u00e4 v\u00e4kivallalle ja syrjinn\u00e4lle. Samalla se on hetki katsoa suoraan t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n todellisuutta: millaisessa maailmassa transihmiset el\u00e4v\u00e4t Suomessa ja kansainv\u00e4lisesti vuonna 2025?<\/p>\n

Terapiaty\u00f6ss\u00e4 n\u00e4emme l\u00e4helt\u00e4, kuinka syv\u00e4sti syrjint\u00e4, v\u00e4hemmist\u00f6stressi ja ulkopuolisuuden kokemus voivat vaikuttaa. Jos katsomme vastaanottohuoneen ulkopuolelle, voimme havaita miksi n\u00e4in tapahtuu ja terapeutteina meille onkin t\u00e4rke\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yhteiskunnallisia muutoksia ja seurata v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 koskevia tutkimuksia. Se auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaisuus n\u00e4kyy ja miten voimme turvallisessa hoitosuhteessa vastata siihen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Suomi 2020-luvulla \u2013 edistyst\u00e4, mutta my\u00f6s ep\u00e4kohtia<\/strong><\/h1>\n

<\/h3>\n

 <\/p>\n

Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on edennyt, mutta arki ei ole kaikille yhdenvertainen<\/strong><\/h3>\n

Vuonna 2023 voimaan tullut\u00a0laki sukupuolen vahvistamisesta (295\/2023)<\/strong> oli merkitt\u00e4v\u00e4 ihmisoikeusedistys: juridinen sukupuoli voidaan nyt vahvistaa itse ilman l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4 diagnooseja.<\/p>\n

Kuitenkin monet 2020-luvun tutkimukset ja raportit osoittavat, ett\u00e4 perusoikeuksien toteutuminen ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kiinni lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 \u2014 transihmisten arjessa esiintyy yh\u00e4 laajaa:<\/p>\n

    \n
  • syrjint\u00e4\u00e4<\/li>\n
  • h\u00e4irint\u00e4\u00e4<\/li>\n
  • ep\u00e4asiallista kohtelua palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4<\/li>\n
  • ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n esteit\u00e4<\/li>\n
  • mielenterveytt\u00e4 kuormittavia kokemuksia<\/li>\n<\/ul>\n

    <\/h3>\n

     <\/p>\n

    Nuorten hyvinvointi: mielenterveys ja kiusaaminen ovat keskeisi\u00e4 teemoja<\/strong><\/h3>\n

    Tuoreet suomalaiset kouluterveyskyselyt (2022\u20132023) osoittavat, ett\u00e4 transnuorilla:<\/p>\n

      \n
    • ahdistuneisuusoireet ovat selv\u00e4sti cis-nuoria yleisempi\u00e4<\/li>\n
    • masennusoireet ovat kaksinkertaisia verrattuna cis-nuoriin<\/li>\n
    • yksin\u00e4isyys ja turvattomuuden kokemukset ovat yleisempi\u00e4 kuin cis-nuorilla<\/li>\n
    • kiusaaminen ja nimittely kohdistuvat aiempaa useammin identiteettiin<\/li>\n<\/ul>\n

      N\u00e4m\u00e4 luvut toistuvat my\u00f6s kansainv\u00e4lisiss\u00e4 meta-analyyseiss\u00e4 vuosilta 2022\u20132024.<\/p>\n

       <\/p>\n

      Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 ei aina tunnu turvalliselta<\/strong><\/h3>\n

      2020-luvun EU-raportit ovat osoittaneet, ett\u00e4 transihmiset:<\/p>\n

        \n
      • raportoivat merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ep\u00e4luottamusta terveydenhuollon sensitiivisyyteen<\/li>\n
      • kokevat joutuvansa selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n identiteetti\u00e4\u00e4n ammattilaisille<\/li>\n
      • pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t syrjint\u00e4\u00e4 tai v\u00e4h\u00e4ttely\u00e4 hoitotilanteissa<\/li>\n<\/ul>\n

        Turvallinen ja identiteetti\u00e4 kunnioittava tila ei siis ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys.<\/p>\n

         <\/p>\n

        Kansainv\u00e4linen n\u00e4k\u00f6kulma \u2013 tutkimus kertoo saman suunnan<\/strong><\/h1>\n

         <\/p>\n

        EU:n LGBTIQ-survey 2024: syrjint\u00e4 on yh\u00e4 arkea<\/strong><\/h3>\n

        EU:n viimeisimm\u00e4n LGBTIQ-kyselyn mukaan transihmiset ovat yh\u00e4 yksi haavoittuvimmista ryhmist\u00e4. Raportin mukaan:<\/p>\n

          \n
        • noin kolmannes transihmisist\u00e4 kokee syrjint\u00e4\u00e4 arjessa<\/li>\n
        • ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 koettu syrjint\u00e4 on selv\u00e4sti muuta v\u00e4est\u00f6\u00e4 yleisemp\u00e4\u00e4<\/li>\n
        • transnuorten kokema v\u00e4kivallan pelko on nousussa monissa j\u00e4senmaissa<\/li>\n<\/ul>\n

           <\/p>\n

          Suomen luvut ovat EU-keskiarvon tasoa, mik\u00e4 kertoo, ett\u00e4 syrjint\u00e4\u00e4 esiintyy my\u00f6s maissa, jotka julkisesti ovat sitoutuneita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edist\u00e4miseen.\u00a0<\/span><\/p>\n

           <\/p>\n

           <\/p>\n

          \"\"<\/p>\n

           <\/p>\n

           <\/p>\n

          Laajempaa mielenterveystutkimusta 2020-luvulta<\/strong><\/h1>\n

          <\/h3>\n

           <\/p>\n

          V\u00e4hemmist\u00f6stressi ja mielenterveys<\/strong><\/h3>\n

          Laajat 2020-luvun kansainv\u00e4liset tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, ett\u00e4 transihmisten mielenterveyteen vaikuttavat erityisesti:<\/p>\n

            \n
          • toistuva syrjint\u00e4 ja mikroaggressiot<\/li>\n
          • perheen ja l\u00e4hipiirin hylk\u00e4\u00e4misen tai torjunnan pelko<\/li>\n
          • ep\u00e4varmuus sosiaalisesta hyv\u00e4ksynn\u00e4st\u00e4<\/li>\n
          • identiteetin jatkuva selitt\u00e4minen<\/li>\n
          • turvattomuuden tunne julkisissa tiloissa<\/li>\n<\/ul>\n

             <\/p>\n

            Meta-analyysit vuosilta 2021\u20132024 osoittavat, ett\u00e4 transihmisill\u00e4 on kohonnut riski:<\/p>\n

              \n
            • masennusoireiluun<\/li>\n
            • ahdistuneisuuteen<\/li>\n
            • traumaper\u00e4iseen oireiluun<\/li>\n
            • univaikeuksiin<\/li>\n
            • itsetuhoisille ajatuksille<\/li>\n<\/ul>\n

               <\/p>\n

              Ei siksi, ett\u00e4 transihmisyys itsess\u00e4\u00e4n olisi riskitekij\u00e4 \u2014\u00a0vaan siksi, ett\u00e4 yhteiskunnan reaktiot identiteettiin kuormittavat mielt\u00e4 tavalla, joka olisi ennaltaehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4<\/strong>.<\/p>\n

              <\/h3>\n

               <\/p>\n

              Sukupuolen vahvistamisella voimakas yhteys hyvinvointiin<\/strong><\/h3>\n

              Tutkimukset vuosilta 2020\u20132023 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t selv\u00e4sti, ett\u00e4:<\/p>\n

                \n
              • sosiaalinen tuki<\/li>\n
              • nime\u00e4misen ja identiteetin kunnioitus<\/li>\n
              • turvallinen hoitosuhde<\/li>\n
              • identiteetin affirmatiivinen (vahvistava) kohtaaminen<\/li>\n<\/ul>\n

                v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti masennusta, ahdistusta ja itsetuhoisuutta<\/strong>.<\/p>\n

                T\u00e4m\u00e4 on terapiaty\u00f6n kannalta ratkaisevaa: oikealla kohtaamisella on mitattava vaikutus hyvinvointiin.<\/p>\n

                 <\/p>\n

                Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa Terapiatalo Quulle?<\/strong><\/h1>\n

                 <\/p>\n

                  \n
                1. \n

                  Turvallinen, kunnioittava tila ei ole lis\u00e4palvelu \u2014 se on hoidon ydin<\/strong><\/h3>\n<\/li>\n<\/ol>\n

                  Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on rakentaa tila, jossa identiteetti\u00e4 ei tarvitse puolustaa tai muotoilla uudelleen tullakseen kuulluksi.<\/p>\n

                    \n
                  1. \n

                    Hoidon tulee nojata ajantasaiseen, laadukkaaseen tietoon<\/strong><\/h3>\n<\/li>\n<\/ol>\n

                    Transihmisten mielenterveys ei ole marginaalinen tutkimusala \u2014 se on hyvin kartoitettu, ja tutkimus tukee affirmaatiota ja yhdenvertaista kohtelua.<\/p>\n

                      \n
                    1. \n

                      Terapiassa huomioidaan koko el\u00e4m\u00e4ntilanne<\/strong><\/h3>\n<\/li>\n<\/ol>\n

                      Identiteetti ei ole irrallinen, vaan kietoutuu mm. ihmissuhteisiin, perheen dynamiikkaan, taloudelliseen tilanteeseen ja yhteiskunnan rakenteisiin.<\/p>\n

                        \n
                      1. \n

                        Sensitiivinen kohtaaminen on hoidon ydin<\/strong><\/h3>\n<\/li>\n<\/ol>\n

                        Erityisesti historiallisesti haavoittuneissa ryhmiss\u00e4 sensitiivinen, affirmoiva ja kunnioittava l\u00e4sn\u00e4olo voi olla parantava voima ja palauttaa kokemuksen arvosta ja turvallisuudesta.<\/p>\n

                         <\/p>\n

                        Transmuistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 muistamme, kunnioitamme ja sitoudumme<\/strong><\/h1>\n

                         <\/p>\n

                        T\u00e4n\u00e4\u00e4n muistamme menetettyj\u00e4.
                        \nMutta yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on sitoutua siihen, ettei heid\u00e4n menetyksens\u00e4 ole turha.<\/p>\n

                        Me terapiatalona lupaamme jatkaa ty\u00f6t\u00e4:<\/p>\n

                          \n
                        • turvallisuuden<\/li>\n
                        • ihmisarvon<\/li>\n
                        • yhdenvertaisuuden<\/li>\n
                        • my\u00f6t\u00e4tunnon<\/li>\n
                        • tutkittuun tietoon perustuvan hoidon<\/li>\n<\/ul>\n

                           <\/p>\n

                          puolesta \u2014 jotta jokainen transihminen voi el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ilman pelkoa ja omana itsen\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

                           <\/p>\n

                          Kirjoittanut Laura Blomqvist<\/p>\n

                          \"\"<\/h3>\n

                           <\/p>\n

                          L\u00e4hteet<\/strong><\/h3>\n

                           <\/p>\n

                          Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja oikeudet<\/strong><\/h3>\n
                            \n
                          • Laki sukupuolen vahvistamisesta (295\/2023), Finlex.<\/li>\n
                          • Amnesty International (2023).\u00a0Finland: New gender recognition law a major step towards protecting trans rights.<\/em><\/li>\n
                          • Council of Europe (2023).\u00a0Legal gender recognition and human rights.<\/em><\/li>\n<\/ul>\n

                            Suomen hyvinvointi- ja nuorisotutkimus<\/strong><\/h3>\n
                              \n
                            • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (2022\u20132023).\u00a0Kouluterveyskysely \u2013 SOGIESC-nuorten hyvinvointi.<\/em><\/li>\n
                            • THL (2021\u20132023).\u00a0Hyvinvointi ja syrjint\u00e4 Suomessa seksuaali- ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6ille.<\/em><\/li>\n
                            • WHO Europe (2022).\u00a0Mental health of adolescents with diverse sexual orientations and gender identities.<\/em><\/li>\n<\/ul>\n

                              Kansainv\u00e4liset raportit<\/strong><\/h3>\n
                                \n
                              • FRA \u2013 European Union Agency for Fundamental Rights (2024).\u00a0EU LGBTIQ Survey III \u2013 Finland.<\/em><\/li>\n
                              • FRA (2023\u20132024).\u00a0Violence, discrimination and mental health among LGBTIQ persons in the EU.<\/em><\/li>\n
                              • TGEU \u2013 Transgender Europe (2023).\u00a0Human Rights Situation of Trans People in Finland.<\/em><\/li>\n
                              • UN Independent Expert on SOGI (2022\u20132024).\u00a0Reports on violence and discrimination.<\/em><\/li>\n<\/ul>\n

                                Mielenterveys (meta-analyysit ja laajat tutkimukset)<\/strong><\/h3>\n
                                  \n
                                • Journal of Adolescent Health (2022).\u00a0Gender minority stress and mental health \u2013 systematic review.<\/em><\/li>\n
                                • APA \u2013 American Psychological Association (2021\u20132024).\u00a0Evidence summaries on transgender mental health.<\/em><\/li>\n
                                • The Lancet Psychiatry (2021).\u00a0Mental health disparities among transgender populations globally.<\/em><\/li>\n
                                • PLOS One (2023).\u00a0Global prevalence of anxiety and depression in transgender people \u2013 meta-analysis.<\/em><\/li>\n<\/ul>\n

                                  Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4<\/strong><\/h3>\n
                                    \n
                                  • Nordic Council of Ministers (2024).\u00a0Trans people\u2019s employment and access to the labour market in Nordic countries.<\/em><\/li>\n
                                  • International Labour Organization (2022).\u00a0Gender identity and workplace discrimination.<\/em><\/li>\n<\/ul>\n

                                    Terveyspalvelut<\/strong><\/h3>\n
                                      \n
                                    • WHO Europe (2023).\u00a0Health services for transgender and gender-diverse people.<\/em><\/li>\n
                                    • ILGA Europe (2022\u20132024).\u00a0Annual Review of the Human Rights Situation of LGBTI People.<\/em><\/li>\n<\/ul>\n

                                      \n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

                                      \u00a0 Transmuistop\u00e4iv\u00e4, 20. marraskuuta, on p\u00e4iv\u00e4, jolloin pys\u00e4hdymme muistelemaan transihmisi\u00e4, jotka ovat menett\u00e4neet henkens\u00e4 v\u00e4kivallalle ja syrjinn\u00e4lle. Samalla se on hetki katsoa suoraan t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n todellisuutta: millaisessa maailmassa transihmiset el\u00e4v\u00e4t Suomessa ja kansainv\u00e4lisesti vuonna 2025? Terapiaty\u00f6ss\u00e4 n\u00e4emme l\u00e4helt\u00e4, kuinka syv\u00e4sti syrjint\u00e4, v\u00e4hemmist\u00f6stressi ja ulkopuolisuuden kokemus voivat vaikuttaa. Jos katsomme vastaanottohuoneen ulkopuolelle, voimme havaita miksi n\u00e4in […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1726,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,10],"tags":[],"class_list":["post-1711","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog","category-news"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.terapiataloquu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1711","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.terapiataloquu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.terapiataloquu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapiataloquu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapiataloquu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1711"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/www.terapiataloquu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1711\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1734,"href":"https:\/\/www.terapiataloquu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1711\/revisions\/1734"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapiataloquu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1726"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.terapiataloquu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1711"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapiataloquu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1711"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapiataloquu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1711"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}