Coaching ja terapia ovat molemmat työskentelymuotoja, jotka perustuvat vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Molemmissa työskentely on prosessi, jonka pituus vaihtelee. On kuitenkin myös tärkeitä eroja. Terapia, tarkemmin psykoterapia on mielenterveyden ammattilaisten tarjoamaa hoitoa ja kuntoutusta, joka keskittyy mielenterveyden oireilun lievittämiseen. Coaching eli valmennus pyrkii myös vahvistamaan ihmisen hyvinvointia, mutta lähtökohtaisesti valmennuksessa ei työskennellä erilaisten mielenterveyden häiriöiden kanssa. Psykoterapia on siten terveydenhuollon palvelu, siinä missä coaching ei ole.

 

Millaisia tavoitteita terapiassa on? Entä coachingissa?

Terapiassa parannetaan ihmisen mielen terveyttä ja hyvinvointia. Ihminen tulee usein terapiaan, kun toimintakyky on jo heikentynyt ja voi olla vaikea jaksaa tavallisessa arjessa. On yleistä, että terapiassa käsitellään elämänhistorian erilaisia vaikeitakin kokemuksia, tavoitteena vähentää niiden vaikutusta nykyhetkessä. Omien isojenkin tunteiden säätelyn opettelu on usein hyvin keskeinen osa terapiatyöskentelyä. Terapia voi tähdätä myös esim. itseä vahingoittavan käyttäytymisen lopettamiseen ja parempien vaihtoehtojen löytämiseen. Moni kuvaa pitkän terapian jälkeen, että itsetuntemus on kasvanut huomattavan paljon ja sillä on ollut monenlaisia vaikutuksia elämässä.

Coachingissa keskitytään usein jollain tapaa konkreettiseen tavoitteeseen. Usein tavoite on sellainen, josta asiakas on ollut kohtalaisen tietoinen jo ennen valmennukseen hakeutumista. On tarve muutokselle. Tavoitteena voi olla riitojen väheneminen perheessä, jolloin valmennus keskittyy mm. vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen. Tavoitteena voi olla myös oman epäselvän elämäntilanteen selkiyttäminen; mitä oikein haluan tulevalta? Kyseessä voi olla myös oma itseilmaisu liittyen sukupuoleen, jolloin voidaan suunnitella erilaisia kotitehtäviä, joiden mukaan edetään kohti oman sukupuolen todeksi elämistä myös valmennustapaamisten välillä. Coaching-työskentelyssä voidaan keskittyä myös kehittämään erilaisia taitoja, jotta ihminen on valmiimpi etenemään kohti tavoitettaan, kuten esim. työpaikan vaihtamista. Myös psykoedukaatio voi olla osa coachingia, ja sillä tarkoitetaan tiedon jakamista jostakin mielenterveyden häiriöstä. Tiedollisen osaamisen kasvattaminen voi olla tärkeää myös silloin, jos perheessä joku kertoo vähemmistöidentiteetistään. Monesti ajantasainen luotettava tieto helpottaa toisen ihmisen tilanteen ymmärtämistä ja lisää luottamusta.

Millä menetelmillä työskennellään?

Mikäli coachingia ja terapiaa katsoisi videonauhalta ilman ääntä, eivät ne välttämättä eroaisi toisistaan kovinkaan selkeästi. Eri terapiasuuntausten kirjo on varsin laaja ja toisaalta harva ammattilainen käyttää oppikirjamaisen selkeästi minkään yhden suuntauksen oppeja. Pääasiassa coachingissa ei kuitenkaan työskennellä syvällisesti vaikean elämänhistorian kanssa, tutkita transferenssi-ilmiöitä, tehdä altistushoitoa fobioiden kanssa, jaeta traumaattisia elämänkokemuksia ryhmässä, työskennellä yhteistyössä lääkityksestä vastaavan lääkärin kanssa ja niin edelleen. Pääasiallinen työskentelytapa psykoterapioissa on vuorovaikutus, missä apuna voi olla myös luovia, taiteellisia ja kehollisia, liikkeen menetelmiä. Coaching pysyttelee selkeämmin keskustelevassa ja kielellisessä työskentelytavassa.

Ovatko coach ja terapeutti eri tavalla vuorovaikutuksessa?

Voisi sanoa, että terapeutin ja asiakkaan välillä on suurempi vallan epäsymmetria kuin coachin ja asiakkaan välillä. Psykoterapeutti on terveydenhuollon ammattilainen, joka hoitaa asiakasta (tai potilasta), joka kärsii mielenterveyden oireilusta. Coach ei toimi terveydenhuollon ammattilaisena, vaan asiakas ostaa coachilta palvelua. Terapeutit pitävät usein suurempaa ammatillista etäisyyttä asiakkaisiin kuin coachit. Terapeutit pyrkivät turvaamaan, että terapiatila on asiakkaan käytettävissä hänen asioitaan varten. Coachit pyrkivät luomaan hyviä olosuhteita työskentelylle olemalla tapaamisissa kanssaihmisinä ja vertaisina, ikään kuin samalla viivalla.

Terapeutti voi haastaa ja kannatella asiakasta henkisesti hyvinkin haastavien teemojen äärellä ja tarvittaessa ”ottaa kopin” asiakkaan olotilan hetkellisesti kriisiytyessä. Terapeutilla on käytössään laaja keinovalikoima asiakkaan voinnin vakauttamiseen. Tarvittaessa terapeutti voi myös järjestää yhteyksiä muuhun terveydenhuoltoon. Coachi puolestaan pyrkii pitämään huolta, että hän ei lähesty teemoja, jotka haastavat asiakkaan liian kauas mukavalta kehittymisalueelta. On melko tavallista, että coachilla on myös jonkinlaisia omia elämänkokemuksia teemoista, joista hän valmentaa. Näin voi toki olla myös terapeutilla, mutta kaikki terapeutit eivät ole halukkaita jakamaan edes lyhyesti omaa elämäntarinaansa, koska haluavat näin turvata terapiasuhteen toimivuuden asiakkaalleen. Terapeutit ja coachit tekevät myös yksilönä erilaisia valintoja, miten ovat vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa, ja niiden tulee pohjautua arvoihin, joiden pohjalta he asiakastyötä tekevät sekä näkemyksiin siitä, mikä on juuri kyseisessä työskentelysuhteessa asiakkaan hyödyksi.

Pitäisikö minun mennä terapiaan vai valmennukseen?

Ei sinun pidä yhtään mitään, jos et halua! Mikäli pohdit, olisiko nyt oikea aika hakea tukea, lähes aina vastaus on kyllä. Mikäli toimintakykysi on melko hyvä; pystyt toimimaan arjessasi, pitämään itsestäsi ja läheisistäsi riittävällä tavalla huolta ja kokemaan vähintään ajoittain iloa ja kiinnostusta, voi valmennus olla sinulle sopiva tukimuoto. Mikäli toimintakykysi on selvästi heikentynyt, näin on ollut pidemmän aikaa ja olet huolissasi asiasta, voi terapia olla sinulle tällä hetkellä sopivampi vaihtoehto. Saatat tietysti myös olla jo terapiassa ja haluta coachin, jonka kanssa tutkia joitain erityisiä teemoja, joista terapeutillasi ei välttämättä ole riittävää asiantuntemusta.

Jos sinua mietityttää mitä erilaiset tukimuodot ja palvelut kustantavat niin muistathan, että mikäli sinulla on mielenterveyden häiriön diagnoosi voit olla oikeutettu Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan. Koska coaching eli valmennus ei ole terveydenhuollon palvelu, coachingille ei voi hakea tukea esim. Kelasta. Psykoterapiassa olet potilaana tai kuntoutujana terveydenhuollon hoitojärjestelmän piirissä, coachingissa olet asiakkaana ostamassa palvelua. Esimerkiksi kuntoutuspsykoterapian saamiseksi sinulla tulee myös olla diagnoosi ja kuntoutumisesi etenemistä seurataan Kelassa, minkä lisäksi terapeuttisi kirjaa hoidon kannalta olennaiset asiat potilaskertomukseesi kuten terveydenhuollon ammattilaisia koskeva lainsäädäntö määrää. Coachingissa ostat palvelua terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolelta, jossa valvovia elimiä ei ole samalla tapaa kuin terveydenhuollossa. Coaching-asiakkaana tapaamisista ei myöskään tehdä kirjauksia potilaskertomukseesi.

Valmiina muutokseen?

Jos sinusta nyt tuntuu, että oikeastaan tiedät jo haluatko varata ajan terapiaan vai coachingiin – ota yhteyttä ja sovi tutustumistapaaminen! Terapiatalo Quun palveluissa on tarjolla niin terapiaa kuin coachausta. Voit myös luottaa siihen, että quulaisilla on aina myös henkilökohtaista kokemusta sateenkaariteemoista, ei pelkkiä teoriaopintoja.

Kirjoittanut Maarit Grönroos