Transmuistopäivä, 20. marraskuuta, on päivä, jolloin pysähdymme muistelemaan transihmisiä, jotka ovat menettäneet henkensä väkivallalle ja syrjinnälle. Samalla se on hetki katsoa suoraan tämän päivän todellisuutta: millaisessa maailmassa transihmiset elävät Suomessa ja kansainvälisesti vuonna 2025?
Terapiatyössä näemme läheltä, kuinka syvästi syrjintä, vähemmistöstressi ja ulkopuolisuuden kokemus voivat vaikuttaa. Jos katsomme vastaanottohuoneen ulkopuolelle, voimme havaita miksi näin tapahtuu ja terapeutteina meille onkin tärkeä ymmärtää yhteiskunnallisia muutoksia ja seurata vähemmistöjä koskevia tutkimuksia. Se auttaa meitä ymmärtämään, missä epäoikeudenmukaisuus näkyy ja miten voimme turvallisessa hoitosuhteessa vastata siihen.
Suomi 2020-luvulla – edistystä, mutta myös epäkohtia
Lainsäädäntö on edennyt, mutta arki ei ole kaikille yhdenvertainen
Vuonna 2023 voimaan tullut laki sukupuolen vahvistamisesta (295/2023) oli merkittävä ihmisoikeusedistys: juridinen sukupuoli voidaan nyt vahvistaa itse ilman lääketieteellisiä diagnooseja.
Kuitenkin monet 2020-luvun tutkimukset ja raportit osoittavat, että perusoikeuksien toteutuminen ei ole pelkästään kiinni lainsäädännöstä — transihmisten arjessa esiintyy yhä laajaa:
- syrjintää
- häirintää
- epäasiallista kohtelua palvelujärjestelmässä
- työelämän esteitä
- mielenterveyttä kuormittavia kokemuksia
Nuorten hyvinvointi: mielenterveys ja kiusaaminen ovat keskeisiä teemoja
Tuoreet suomalaiset kouluterveyskyselyt (2022–2023) osoittavat, että transnuorilla:
- ahdistuneisuusoireet ovat selvästi cis-nuoria yleisempiä
- masennusoireet ovat kaksinkertaisia verrattuna cis-nuoriin
- yksinäisyys ja turvattomuuden kokemukset ovat yleisempiä kuin cis-nuorilla
- kiusaaminen ja nimittely kohdistuvat aiempaa useammin identiteettiin
Nämä luvut toistuvat myös kansainvälisissä meta-analyyseissä vuosilta 2022–2024.
Palvelujärjestelmä ei aina tunnu turvalliselta
2020-luvun EU-raportit ovat osoittaneet, että transihmiset:
- raportoivat merkittävää epäluottamusta terveydenhuollon sensitiivisyyteen
- kokevat joutuvansa selittämään identiteettiään ammattilaisille
- pelkäävät syrjintää tai vähättelyä hoitotilanteissa
Turvallinen ja identiteettiä kunnioittava tila ei siis ole itsestäänselvyys.
Kansainvälinen näkökulma – tutkimus kertoo saman suunnan
EU:n LGBTIQ-survey 2024: syrjintä on yhä arkea
EU:n viimeisimmän LGBTIQ-kyselyn mukaan transihmiset ovat yhä yksi haavoittuvimmista ryhmistä. Raportin mukaan:
- noin kolmannes transihmisistä kokee syrjintää arjessa
- työelämässä koettu syrjintä on selvästi muuta väestöä yleisempää
- transnuorten kokema väkivallan pelko on nousussa monissa jäsenmaissa
Suomen luvut ovat EU-keskiarvon tasoa, mikä kertoo, että syrjintää esiintyy myös maissa, jotka julkisesti ovat sitoutuneita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.

Laajempaa mielenterveystutkimusta 2020-luvulta
Vähemmistöstressi ja mielenterveys
Laajat 2020-luvun kansainväliset tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että transihmisten mielenterveyteen vaikuttavat erityisesti:
- toistuva syrjintä ja mikroaggressiot
- perheen ja lähipiirin hylkäämisen tai torjunnan pelko
- epävarmuus sosiaalisesta hyväksynnästä
- identiteetin jatkuva selittäminen
- turvattomuuden tunne julkisissa tiloissa
Meta-analyysit vuosilta 2021–2024 osoittavat, että transihmisillä on kohonnut riski:
- masennusoireiluun
- ahdistuneisuuteen
- traumaperäiseen oireiluun
- univaikeuksiin
- itsetuhoisille ajatuksille
Ei siksi, että transihmisyys itsessään olisi riskitekijä — vaan siksi, että yhteiskunnan reaktiot identiteettiin kuormittavat mieltä tavalla, joka olisi ennaltaehkäistävissä.
Sukupuolen vahvistamisella voimakas yhteys hyvinvointiin
Tutkimukset vuosilta 2020–2023 näyttävät selvästi, että:
- sosiaalinen tuki
- nimeämisen ja identiteetin kunnioitus
- turvallinen hoitosuhde
- identiteetin affirmatiivinen (vahvistava) kohtaaminen
vähentävät merkittävästi masennusta, ahdistusta ja itsetuhoisuutta.
Tämä on terapiatyön kannalta ratkaisevaa: oikealla kohtaamisella on mitattava vaikutus hyvinvointiin.
Mitä tämä tarkoittaa Terapiatalo Quulle?
-
Turvallinen, kunnioittava tila ei ole lisäpalvelu — se on hoidon ydin
Meidän tehtävämme on rakentaa tila, jossa identiteettiä ei tarvitse puolustaa tai muotoilla uudelleen tullakseen kuulluksi.
-
Hoidon tulee nojata ajantasaiseen, laadukkaaseen tietoon
Transihmisten mielenterveys ei ole marginaalinen tutkimusala — se on hyvin kartoitettu, ja tutkimus tukee affirmaatiota ja yhdenvertaista kohtelua.
-
Terapiassa huomioidaan koko elämäntilanne
Identiteetti ei ole irrallinen, vaan kietoutuu mm. ihmissuhteisiin, perheen dynamiikkaan, taloudelliseen tilanteeseen ja yhteiskunnan rakenteisiin.
-
Sensitiivinen kohtaaminen on hoidon ydin
Erityisesti historiallisesti haavoittuneissa ryhmissä sensitiivinen, affirmoiva ja kunnioittava läsnäolo voi olla parantava voima ja palauttaa kokemuksen arvosta ja turvallisuudesta.
Transmuistopäivänä – muistamme, kunnioitamme ja sitoudumme
Tänään muistamme menetettyjä.
Mutta yhtä tärkeää on sitoutua siihen, ettei heidän menetyksensä ole turha.
Me terapiatalona lupaamme jatkaa työtä:
- turvallisuuden
- ihmisarvon
- yhdenvertaisuuden
- myötätunnon
- tutkittuun tietoon perustuvan hoidon
puolesta — jotta jokainen transihminen voi elää elämäänsä ilman pelkoa ja omana itsenään.
Kirjoittanut Laura Blomqvist
Lähteet
Lainsäädäntö ja oikeudet
- Laki sukupuolen vahvistamisesta (295/2023), Finlex.
- Amnesty International (2023). Finland: New gender recognition law a major step towards protecting trans rights.
- Council of Europe (2023). Legal gender recognition and human rights.
Suomen hyvinvointi- ja nuorisotutkimus
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (2022–2023). Kouluterveyskysely – SOGIESC-nuorten hyvinvointi.
- THL (2021–2023). Hyvinvointi ja syrjintä Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille.
- WHO Europe (2022). Mental health of adolescents with diverse sexual orientations and gender identities.
Kansainväliset raportit
- FRA – European Union Agency for Fundamental Rights (2024). EU LGBTIQ Survey III – Finland.
- FRA (2023–2024). Violence, discrimination and mental health among LGBTIQ persons in the EU.
- TGEU – Transgender Europe (2023). Human Rights Situation of Trans People in Finland.
- UN Independent Expert on SOGI (2022–2024). Reports on violence and discrimination.
Mielenterveys (meta-analyysit ja laajat tutkimukset)
- Journal of Adolescent Health (2022). Gender minority stress and mental health – systematic review.
- APA – American Psychological Association (2021–2024). Evidence summaries on transgender mental health.
- The Lancet Psychiatry (2021). Mental health disparities among transgender populations globally.
- PLOS One (2023). Global prevalence of anxiety and depression in transgender people – meta-analysis.
Työelämä
- Nordic Council of Ministers (2024). Trans people’s employment and access to the labour market in Nordic countries.
- International Labour Organization (2022). Gender identity and workplace discrimination.
Terveyspalvelut
- WHO Europe (2023). Health services for transgender and gender-diverse people.
- ILGA Europe (2022–2024). Annual Review of the Human Rights Situation of LGBTI People.




